Historia

-
Joskus voi luulla menneisyyden jäävän menneisyyteen, niin kuin aina sanotaankin. Mutta entä jos menneisyys palaa kummittelemaan, vai pitäisikö sanoa ilahduttamaan? 
Vaikka menneisyys on jätetty menneisyyteen syystä, mikä sanoo ettei menneisyyden haamut ole voineet muuttua unelmiksi ja toiveiksi, miksi haamut eivät voisi parantua sekä kehittyä? Optimististä ajattelua? Vastaus on varmasti kyllä, mutta pitäähän sitä olla optimistinen jottei ole koko ajan negatiivinen pessimisti. Itse olen oppinut että olemalla kärttyisä muiden ilosta ja muiden elämästä, tulisi minunkin yrittää vain olla oma itseni ja olla sinut elämäni kanssa, toisti sitten historia itseään tai ei, miksi ei voisi olla sinut...

Enkä tarkoita tällä sitä että samat virheet tulisi toistaa, mutta jos kerran tietää miksi virhe tuli tehtyä ja miksi kaikki tapahtui menneisyydessä niin kuin tapahtui, miksi ei edes yrittäisi toimia toisin? Eihän menneisyys voi satuttaa, varsinkaan jos ei itse anna sen satuttaa.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lovely

-
Juuri meidän suhtautumisemme olosuhteisiin määrittelee sen, mikä vaikutus niillä on meihin. Sama tuuli, joka vie yhden aluksen satamaan, saattaa heittää toisen karille. — Christian Nestell Bovee
Lue lisää

kohtalo

-
Kohtalon kanssa synnymme, sen kanssa kasvamme, sen kanssa elämme, sen kanssa kuolemme.  Kohtalo on asia mitä ei monet ihmiset usko ja jotkut saattavat uskoa mutta kukaan ei silti tiedä onko kohtalo tosi, kohtalo on kuitenkin jokaisessa meissä. Uskon kohtaloon ja siihen että emme voi muokata kohtaloamme, silti en tiedä kenenkään, edes itseni kohtaloa. Enkä oikeastaan haluisikaan tietää, eläminen olisi uuvuttavaa jos tietäisi mihin elämä päättyy. Kohtalo on mielenkiintoinen asia ja silti todella monimutkainen ja yksinkertainen samaan aikaan, kohtalo on yksi vaikeimmista kysymyksistä koko maailmassa, mikä on kohtalo? 
Lue lisää

avaa silmät

-
Pimeä alkaa laskeutumaan hiljalleen mutta yllättävästi meidän yllemme. Taas pitkästä aikaa päivä tuntuu synkältä ja sen synkkyessä tuntuu kun mieli alkaisi järkkymään samalla. Joka päivä jotain synkempää tapahtuu joka koko ajan askel askeleelta alkaa työntämään mieltä pimeään. On yhä vaikeampi löytää valoa kaukaisuudesta, on yhä vaikeampi nousta sängystä ja avata silmät. Sillä tietää että vaikka pitäisi itse silmiä auki niin tuntuu kun muiden silmät olisivat vielä kiinni. Miten. voi avata ihmisten silmät pakolla. Silti olen onnellinen että muut eivät näytä lannistuvan koska  se nostaa minua ylemmäksi, myös se kun huomaan jonkun ihmisen olevan taas askeleen synkemmässä, saan tahdonvoiman herätä ja yrittää palauttaa askeleen. Kysymys kuuluukin, jos joka askel vie synkempään synkkyyteen, kuinka monta askelta me kestämme?
Lue lisää