Älä tee parhainta
Kauneus kaikkoaa,
pimeys vainoaa,
elämä raukeaa.
Olen kauan miettinyt miksi käy aina niin että kun yrittää tosissaan ja parhaiten miten pystyy, ei palkkio ole kummoinen, mutta jos taas ei yritä vaan tekee vain sen mikä on tarpeen, palkkio on korkea...
Sanotaan aina että pitää tehdä parhaansa mutta entä jos parhain onkin huonoin?
Joillain ihmisillä voi olla niinkin, jos tekee parhaansa, siitä syntyy huonoin, mutta jos tekee luonnollisesti ja mukavasti jonkin asian, siitä tulee parhain... onko niin väärin yrittää parhaansa, tuleeko karma silloin kotiovelle koputtamaan?
Tavallaan ymmärrän, jos vaikka kirjoitan kirjoitelmaa koulussa, siitä ei tule hyvä vaikka panostan siihen joka hiki tipalla joka valuu tehdessäni sitä. Kuitenkin siitä tulee tyydyttävä kovalla panostuksella, mutta jos kirjoitan tänne, blogiin, siitä tulee kohtalaista tekstiä koska en oikeasti yritä niin kovaa vaan kirjoitan vain mitä mieleeni tulee... kirjoitan tunteella ja nautinnolla, enkä tuskalla ja pakolla.
Ehkä meidän kaikkien tulisi yrittää vain sen verran kun oikeasti jaksaa. Vain sen verran ettei negatiiviset ajatukset ja tunteet syrjäytä positiivisia.
pimeys vainoaa,
elämä raukeaa.
Olen kauan miettinyt miksi käy aina niin että kun yrittää tosissaan ja parhaiten miten pystyy, ei palkkio ole kummoinen, mutta jos taas ei yritä vaan tekee vain sen mikä on tarpeen, palkkio on korkea...
Sanotaan aina että pitää tehdä parhaansa mutta entä jos parhain onkin huonoin?
Joillain ihmisillä voi olla niinkin, jos tekee parhaansa, siitä syntyy huonoin, mutta jos tekee luonnollisesti ja mukavasti jonkin asian, siitä tulee parhain... onko niin väärin yrittää parhaansa, tuleeko karma silloin kotiovelle koputtamaan?
Tavallaan ymmärrän, jos vaikka kirjoitan kirjoitelmaa koulussa, siitä ei tule hyvä vaikka panostan siihen joka hiki tipalla joka valuu tehdessäni sitä. Kuitenkin siitä tulee tyydyttävä kovalla panostuksella, mutta jos kirjoitan tänne, blogiin, siitä tulee kohtalaista tekstiä koska en oikeasti yritä niin kovaa vaan kirjoitan vain mitä mieleeni tulee... kirjoitan tunteella ja nautinnolla, enkä tuskalla ja pakolla.
Ehkä meidän kaikkien tulisi yrittää vain sen verran kun oikeasti jaksaa. Vain sen verran ettei negatiiviset ajatukset ja tunteet syrjäytä positiivisia.
Kommentit
Lähetä kommentti